Onnellisia kaikesta huolimatta

Osku iloitsi pienistä veljistään ja aina koulun jälkeen kotona ensiksi huomioi pikkuveljet ja leikki vauvojen kanssa ja piteli vauvoja sylissä. Emma, Laura ja Roosa olivat oikeita pikkuäitejä jotka syöttivät ja pukivat ja vaihtoivat vaippaa. Hekin rakastivat vauvoja yli kaiken. Ainoastaan Maisa oli arvaamaton siinä määrin ettei Maisan voinut antaa hoitaa vauvoja. Maisa oli muutenkin erikoinen lapsi mutta tuntui että erikoisuutta aina vähäteltiin ja sanottiin että ihan normaali ekaluokkalainen.



Koulu sujui Maisalla ihan hyvin mutta käytös oli poikkeavaa eikä hänellä ollut yhtään kaveria eikä kaverien puute edes haitannut häntä. Kotona Maisa oli omaehtoinen ja sai kiukkukohtauksia ja sisaruksetkin elivät omaa elämäänsä keskenään ja mitä enemmän ikää tuli Maisalle niin sitä enemmän hän syrjäytyi myös sisarusten yhteisistä puuhista.


Minnasta tuntui että vaikea lapsi ei olekaan Laura eikä Roosa kun nuo Laura ja Roosa ovat tasapainoisia ja muiden mukana touhuavia lapsia ja he osaavat tehdä asioita siinä missä terveetkin sisarukset ja heihin voi luottaa. Mutta Maisa kiihtyy nollasta sataan ihan mitättömistä asioista eikä ole lainkaan sellainen tavallinen lapsi kuin mitä ovat nuo sisarukset ja mitä on Laurakin jolla on Downin syndrooma.



Maisa oli nyt se probleemalapsi. Mutta vauvat olivat tyytyväisiä kun olivat kaikkien rakkauden kohteena ja Emma oli fiksu kuudesluokkalainen joka koulussa oli päässyt tukioppilaaksi. Laura oli iloinen ja aurinkoinen päivänsäde vaikkakin toisinaan huonoja päiviä oli hänelläkin mutta niistä selvittiin eikä ne jumittuneet päälle sillä tavoin kuin Maisalla. Roosa oli iloinen ja hauska ja puhelias ja Osku oli oikein kiva poika.